Haku

Jyväskylän Laajavuori 60 vuotta

Talviurheilua Laajavuoressa

Ajatus Jyväskylän Laajavuoren kehittämisestä talviurheilukeskukseksi heräsi kaupungissa jo 1950-luvulla. Taulumäellä sijaitsi tuolloin noin 50 metrin hyppyihin suunniteltu hyppyrimäki, mutta alueella ei ollut edellytyksiä kehittyä kaupunkilaisten talviurheilukeskukseksi muun muassa kilpatarkoitukseen soveltuvien hiihtomaastojen puutteen vuoksi. Katseet suunnattiin Laajavuoren metsiin, joissa löytyi haastetta sekä nousuihin että laskuihin.

Laajavuoren alueen rakentaminen alkoi vuonna 1961. Laskettelukeskuksen ensimmäinen rinne (nykyinen kilparinne) avattiin tammikuussa 1963. Sen yhteydessä oli 250 metriä pitkä hiihtohissi, joka kuljetti matkustajan puolessatoista minuutissa rinteen laelle. Hissilippu kustansi 30 penniä. Laajavuoren hiihtohissi oli yksi Suomen ensimmäisiä. Kolme vuotta myöhemmin Laajavuoreen valmistui suurempi niin sanottu kansanrinne. Alueella saattoi sivakoida myös profiililtaan tasaisia jokamiehen latuja sekä piipahtaa kuumalle mehulle Jyväskylän Hiihtoseuran majalle.

Matti Nykäsen mäki

Laajavuoren talviurheilukeskuksen maamerkkinä kohoava hyppyrimäki kuuluu olennaisena osana jyväskyläläiseen maisemaan. Laajavuoren K-90 mäkihyppytornin suunnitteli arkkitehti Into Pyykkö ja se valmistui vuonna 1965. Jyväskyläläinen Toivo Ek dokumentoi valokuvaamalla hyppyrimäen rakentamista.

Mäen torni edusti aikansa rakennustekniikan huippuosaamista. Hyppytorni tehtiin liukuvaluna, vauhdinottomäki koottiin betonielementeistä. Korkeusero lähtötasolta mäkimonttuun on 126 metriä ja vauhdinottomäen pituus on 85 metriä. Suurmäen viereen rakennettiin myös 30 metrin harjoitusmäki sekä vuonna 1974 keskisuuri K-64-mäki.

Helmikuussa 1988 Laajavuoren suurmäki nimettiin Matti Nykäsen mäeksi Calgaryn olympialaisissa kolme kultaa voittaneen mäkihyppääjän kunniaksi. Matti Nykäsen mäen mäkiennätys on vuodelta 2000, jolloin toinen jyväskyläläinen olympiavoittaja Jani Soininen mittautti hyppyynsä pituutta peräti 105 metriä.

Nykyään Laajavuoren alueella on lukuisia hiihtorinteitä hisseineen sekä kesäaikaankin monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, kuten frisbeegolf-rata ja seikkailupuisto.

Muokattu: 6.3.2023
Hakutulos 2
Hakutulos 3
Hakutulos 4
Hakutulos 5
Hakutulos 7

Laajavuoren kilparinne

Näytä tarkat tiedot
Valokuva
1963–1969
Tallennettuna:
Hakutulos 8

Laajavuoren hiihtokeskus

Näytä tarkat tiedot
Valokuva
1966–1969
Tallennettuna:
Hakutulos 9

Laajavuoren hyppyrimäki

Näytä tarkat tiedot
Valokuva
1965–1969
Tallennettuna:
Hakutulos 10
Hakutulos 11

Laajavuoren hiihtokeskus

Näytä tarkat tiedot
Valokuva
1966–1969
Tallennettuna:
Hakutulos 12
Hakutulos 14